Riittävä määrä liikuntaa

Mä en ole juurikaan kirjoitellut mitään kovin kantaa ottavia juttuja, lähinnä noita kisa- ja treeniraportteja ja vähän jotain diipa_daapaa... Sunnuntaina 7.2 kun käytin Hippiä fyssarilla (Terveysklinikka Rytmi/ Katriina Slotte) ja siinä juteltiin, ehdotti Katriina, että mun pitäisi alkaa pitämään luentoja aiheesta. No, mähän siinä ensimmäisenä ajattelin, että ei mulla ole mitään sanottavaa aiheesta koska olen vain harrastaja, oma osaaminen ammatillisesti on ihan muissa asioissa mutta siinä iltalenkillä koirien kanssa aloin pohtimaan, että voishan sitä aloittaa blogista ja jos tuntuu, että mulla on jotain annettavaa niin mikä jottei. Pitkältihän ammennan omaa osaamistani koulutettaville, osa ottaa onkeensa ja osa ei. Katriinan sanojen mukaan, jos edes yhden saat tekemään toisella tavalla niin tavoite saavutettu.

Aiheena meidän keskustelussa oli koiran liikuttaminen ennen ja jälkeen treenien sekä yleisesti pohjakunnon luominen ja koiran kunto. Mä liikun aika paljon koirien kanssa, jo ihan omasta halusta. Ja vaikka satunnaisesti ne eivät pääsisikään pitkälle lenkille, eivät ne silti kotona kiipeile pitkin seiniä mutta jos monta päivää liikunta on vähäistä, alkaa omistaja kiipeillä pitkin seiniä.

Pohjakunto rakennetaan pentuna. Ja mahdollisimman paljon monipuolista liikuntaa epätasaisella alustalla. Hippi on pennusta lähtien ollut mukana metsälenkeillä ja se on saanut kulkea vapaana omaa tahtia. Lisäksi mä olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että kavereilla on aina ollut samaa ikäluokkaa olevia pentuja, joten jokainen koira on päässyt pentuna painimaan ja juoksemaan ikätovereiden kera. Aikoinaan kaverilla oli Hippiä päivän vanhempi irlanninterreri ja Hipillä ja Riesalla oli kyllä parhaat painit yhdessä.

Siis monipuolista liikuntaa ja paljon. Remmilenkeillä käytiin tasan sen verran, että Hippi oppi kulkemaan hihnassa, pääsääntöisesti mentiin vapaana pitkin metsäpolkuja.

No sitten, aikuisena... edelleen käydään metsälenkeillä ja toki myös remmilenkeillä, mukaan tulee luonnollisesti lajiharjoittelu, jota toki on Hipilläkin tehty jo pentuaikana pennun ehdoilla.

Pääsääntöisesti lenkkeily tapahtuu metsässä tai metsäpoluilla. Nykyisellä asuinalueella kulkee hyvä, valaistu pururata mutta koska siellä liikkuu paljon muitakin (ja talvella siellä on latu), käytämme siellä harvakseltaan ja silloinkin koirat ovat kytkettyinä. Kuitenkin pyrin siihen, että koirat liikkuvat sen 2h joka päivä, toki pariin lenkkiin jaettuna. Viikonloppuisin käymme usein yhdellä pidemmällä lenkillä (1,5h keskimäärin) ja sitten parilla lyhyemmällä (n. 30 min). Kisaviikonloput onkin sitten toinen juttu. Lenkkeilyn lisäksi Hippi käy uimassa. Mä en omasta mielestäni lenkkeile mitenkään erityisen paljon mutta joku joskus kuittasi eräällä FB-sivustolla, että mitä enemmän lenkkeilee sitä kovempi kunto koiralla ja sitä enemmän se tarvitsee lenkkiä ja oravanpyörä on valmis.

No kidding. Siis tuon lenkkeilyn osalta. Juu, koiran kunto kasvaa lenkkeilemällä mutta ei se tarkoita sitä että siitä tuli hulluna lenkkiä tarvitseva hirviö.

Kun koiralla on hyvä kunto, on turvallista harrastaa lajia nimeltä agility. Agility on kuormittava laji, sanoi kuka mitä tahansa. Ei se koira tiedä harrastetaanko sitä lajia huvin vuoksi höntsäillen vai arvokisat tavoitteena, se todennäköisesti vetää sata lasissa niissä treeneissä. Mutta se ei aina riitä, että koiralla on hyvä kunto ja se on fyysisesti hyvässä kunnossa, osa koirista tarvitsee ylimääräistä huoltoa. Itse olen käyttänyt koiria säännöllisesti fyssarilla sen 2-3 kertaa vuodessa, joskus on mennyt vuosi, että joku koirista on käynyt vain kerran ja sitten on vuosia kun olen ollut useammin fyssarin vastaanotolla kuin esim. itse hierojalla. Muun muassa Limpun polvileikkauksen jälkeinen kuntouttaminen oli aikaa vievää ja maksoi mutta neljä vuotta leikkauksen jälkeen se edelleen on menossa mukana. Itse kuitenkin olet koirasi paras asiantuntija, jos tuntuu siltä, että nyt kaikki ei ole ihan reilassa, sen voi viedä koirahierojalle tai fyssarille. Minä luotan omaan intuitioon, katson koiran liikettä, hyppäämistä, rimojen pudottelua ja jos alkaa yleistymään niin yleensä silloin siinä on jumeja.

Vaikka koirani ovat aina olleet kohtuullisen hyviä juomaan, huomasin Topilla sen viimeisinä kisavuosina, että aina ennen SM-kisoja se tuppasi rankkojen treenien jälkeen pissaaman verta. Tutkittiin eturauhasta, ei mitään kunnes kerran satuin juttelemaan treenikaverin kanssa, joka nuorena on juossut kilpaa. Hän sanoi, että joskus rankkojen treenien jälkeen jos nesteytys on ollut hieman huonolla tolalla, oli virtsan mukana verta.

Ta_daa... silloin tuli markkinoille mm. Fitdog -palautusjuomajauheet ja nykyään niitä on jos jonkin sorttista. Sain jostain kisoista palkintoina pussin jauhetta ja kun aloin antamaan sitä Topille, se verinen virtsaaminen loppui seinään. Kun tuli Hipin vuoro aloittaa agility, olen sille antanut alusta alkaen Fitgodin jauheita.

Hippi on todella kiihkeä kun se tekee töitä. Jonkun mielestä se on hermoheikko ja mitä kaikkea siitä onkaan sanottu selän takana vuosien varrella mutta kaikki, jotka Hipin tuntevat (meidän fyssari, kouluttajat, eläinlääkärit, kaverit) ovat sen suhteen kanssani samaa mieltä, että sillä on moottoria ja se kiihtyy. Kiihtymisen vuoksi sen alkuverryttelyn ja loppujäähdyttelyn kanssa olen joutunut moneen otteeseen testaamaan, että mikä sille toimii parhaiten. Yksi ilta seurasin sitä treenien jälkeen ja laitoin merkille, että se läähätti vielä tunti kotiin tulon jälkeen... muutamat treenit tein kaiken eri tavalla kuin aikaisemmin ja kirjoitin ylös treenivihkoon... lopputulemana oli se, että kun näin paperilla miten koira palautuu esim. treenien jälkeen on meidän rutiini muuttunut seuraavanlaiseksi.

Hippi saa nestetankkauksen treenejä ja kisoja edeltävänä iltana, 1 rkl Fitdogin energiajuomajauhetta sekoitettuna 2dl vettä. Saman tankkauksen se saa treeni-iltana klo 16 eli heti kun tulen töistä kotiin. Kisapäivinä se saa saman nestetankkauksen ennen kuin lähdetään kisapaikalle. Treeni-iltoina käyn kotona koirien kanssa n. 45 min lenkin ja kisapäivinä riippuen onko startit aamulla vai iltapäivällä, lenkki tehdään joko kotona tai kisapaikalla. Tämän jälkeen n. tunnin kuluttua se lämmitellään nopeasti n. 15-20 min ja sitten treeni/ kisa. Treenin/ kisan jälkeen se kävelytetään nopeasti 10-15 min. ja sen jälkeen se saa juoda. Juottamisen jälkeen Hippi menee autoon joko odottamaan, että lähdetään kotiin treeneistä tai seuraavaa starttia (ennen jokaista uutta starttia se 10-15 min nopea verryttely). Jos lähdemme kotiin, käyn koirien kanssa n. 45 min lenkin suunnilleen tunti sen jälkeen kun Hippi on treenannut. Kisoissa yleensä tulee hengattua kisapaikalla sen aikaa ,että käyn ennen kotimatkaa lenkillä. Olen huomannut, että Hippi ei tällä tavalla läähätä edes rankkojen treenien jälkeen ja fyssarimme on todennut, ettei koira ole edes kisojen jälkeen maitohapoilla.

Eli nesteytys, oli vuodenaika mikä tahansa. Hyvä alkulämmittely ja loppujäähdyttely, palautumisen kannalta se pidempi rauhallinen lenkki on myös tärkeä. Jos vielä vertaan koiraa itseeni, aika moni jo tietääkin, että viime vuoden toukokuussa palkkasin personal trainerin, jonka kanssa on tehty sali- ja liikuntaohjelma agilityä ajatellen. Käyn lisäksi erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla ja viime aikoina olen koukuttunut Les Mills RPM -sisäpyöräilytuntiin.

Esimerkkinä kaksi eri treenikertaa, molemmilla kerroilla poljin pyörää kovalla vastuksella niin että hiki lensi, reidet ja pakarat huusivat hoosiannaa... treenikerta 1. Kevyttä rullailua pyörällä loppujäähdyttelynä, koirien kanssa vain vartin iltalenkki, en päässyt seuraavana päivänä kunnolla töissä portaita ylös kun reidet ja pakarat olivat niin jumissa. Treenikerta 2. Kevyttä rullailua pyörällä ja siihen päälle n. 30-40 min iltalenkki koirien kanssa, seuraavana päivänä ei mitään ongelmaa kulkea työpaikan portaissa 11cm korkokengät jalassa :)

Jos musta tuntuu pahalta ilman kunnollista loppujäähdyttelyä rankan treenin jälkeen, miltä se tuntuu koirasta?