Lauantaina ajeltiin kasvattajan kanssa Sipooseen kisoihin. Järvenpään Agilityurheilijoille on valmistunut uusi halli, puolilämmin ja keinonurmipohjainen. Lähdettiin testaamaan kisapaikka, tosin kisat olivat Heiluhäntien. Viime vuosina kun on melkein tullut käytyä vain niissä "tutuissa ja turvallisissa", ja turvallisella tarkoitan nyt henkisesti sitä turvallista paikkaa eli uusissa mestoissa ei ole juurikaan tullut pyörähdettyä.
Mineillä piti olla Siimes tuomarina mutta se vaihtui viikolla Savikkoon. Noh, okei... Sepon radat on ihan mentäviä myös.
Aamusta kävin koko porukan kanssa lenkillä ja kun sitten iltapäivästä oli lähtö, jätin pappajengin kotiin. Mitä sitä turhaa niitä raahaa joka paikkaan mukana ja Päivillä oli Lätty, oli jotenkin helppoa olla Hipin kanssa kaksistaan liikenteessä. Tsemppasin itseäni jo aamulla ja mietin, että hyvin se Hippi ne kontaktit ottaa kun treeneissä on ollut tosi hyvä. Niin, nyt kun taas pystynyt itsekin treenaamaan on Hip tehnyt treeneissä sitä, että ensimmäisellä kerralla puomilla juoksee ja loikkaa sivusta, samalla kun se vaan tuijottaa ohjaajaa. Hippiin tehoaa se, että sen nappaa syliin ja kantaa lähtöön. Yleensä toisella yrittämällä se jo malttaa pysähtyä.
Päätin, että jos se loikkaa niin nappaan sen syliin ja kiva loppuu siihen. Kun sitten makseja kattelin, saivat ne jatkaa vaikka korjasivat puomin/ keinun/ A:n...
Mutta se kisa siis... minien ensimmäinen rata oli agilityrata ja siinä oli pari hankalampaa kohtaa. Tsemppasin itseäni kuitenkin, että se onnistuu ja loppu viimein virhe tapahtuikin hirvittävän helpossa välissä veto -kohdassa. Noh, toki tälla radalla sen verran voimakkaasti jarrutin myös keinulla, joten keinusta ohi. Puomi oli ihan super.
Toinen agilityrata oli helpompi ja puomille, joka oli siis este nro 17 tehtiin puhdasta rataa mutta sitten Hippi teki hipit puomilla ja loikkasi sivusta räkyttäen... otin puomin uudestaan ja loistavasta kontaktista jatkoin loppuun asti. Tosin keinukin oli huonompi kuin ensimmäisellä radalla ja mä vähän luulen, että jos Hippi pääsee "luistamaan" keinulla, tekee se saman myös puomilla. Huoh.
Mutta molemmissa radoissa oli paljon hyvää, Hippi irtoaa ja etenee upeasti, siis sen liikkuminen on todella loistavalla tasolla tällä hetkellä. Ja vähän täytyy kehua omaa liikkumistakin... radalla pituutta se 180m ja rapiat päälle, loppusuoralla pystyin vedättämään koiraa ilman, että jaloista loppuu power kesken.
Viimeisenä oli hyppyrata ja siinä oli paljon takakiertoja ja sai oikeasti olla koiran edellä monessa kohtaa. Muutaman pelastus/ kalastus -kohdan jälkeen olin sen verran jäljessä, ettei alkuperäinen ohjaus onnistunut, joten muutin ohjausta mutta en ollut riittävän määrätietoinen ja hyppy väärin päin.
Triplahylky siis, tästä innostuneena uutta matoa koukkuun (= ilmot 13.2 Vantaalle läks).
Oli niin mukavaa taas kirmailla Hipsuttimen kanssa... ja hauska yksityiskohta, Hipsuttimen lisäksi kisaamassa äippä ja bride to be :)
Hallista sen verran, että hyvä pohja, loistavat ulkoilumaastot (toki iltasella otsalamppu pakollinen) ja kohtuullisen ajomatkan päässä. Tänne mennään uudestaan.
edit. 25.2.2016 Lisätty kuvia Hipistä näissä samaisissa karkeloissa. Kuvat Jukka Pätynen/ koirakuvat. Julkaistu kuvaajan luvalla.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti