Lauantaina suunnattiin Kristiinan ja Ulpun kanssa Jämijärvelle, mukaan lähti sekä Hippi että Topi, Limppu jäi kotimiäheksi. Tuomarina oli Markku Mähönen, josta sen verran tiesin entuudestaan, että hän pitää hieman vahvemmista uroksista. Mähönen on arvostellut Topia vuonna 2006 ja silloin Topi sain valioluokasta arvostelun erinomainen, oli PU-4 ja sai varacacibin. Hipille en odottanutkaan mitään huikeaa menestystä, lähinnä lähdettiin kokemusta hankkimaan sillä nyt Hippi on todella kuikelo... noh, kun se tuosta vielä vankistuu niin ok mutta oikeasti toivon, että se jäisi aika kevyeksi tuon rakkaan agilityharrastuksen vuoksi.
Hippi oli ensimmäisenä kehässä ja se esiintyi kohtuullisen kivasti. Hieman alusta oli liukas ja se näkyi liikkeissä mutta muuten oikein hyvä arvostelu mutta hieman kevyeksi sitä kuvailtiin, Hipille siis H ja oli ainoana nuorten luokassa. Topi esiintyi veteraaneissa ja liekö syynä vähäiset näyttelykäynnit, se oli aika riehakkaalla tuulella, josta tuomarikin totesi, että "omapas riehakas veteraani". Topille veteraaniluokassa ERI VAK 2 SA ja lopuksi PU-3.
Illaksi kurvailtiin Pirunlinnantielle syömään loimulohta ja makkaraa sekä saunomaan, täytyy kyllä todeta, että on se mukavaa kun kasvistäti pitää huolen siitä, ettei kasvatinomistajat pääse lauantai-iltana nälkiintymään...
Kuvia ei ole Jämijärveltä mutta tässä muutama viime kesältä...
Limppu taasen voi oikein hyvin, se kävi viime viikolla eläinlääkärissä hampaanpoistossa, sillä oli yksi etuhammas lohjennut ja koska juuri oli näkyvissä niin se poistettiin kokonaan. Samalla putsattiin hampaat ja Limpun vuosi sitten leikattu polvi kuvattiin. Implantti on hyvin paikoillaan eikä siellä ole mitään murtumia vaikka kamikaze-Hippi välillä juokseekin päin... hieman leikattuun polveen on alkanut kehittyä nivelrikkoa mutta ei mitään hälyyttävää. Limpun leikannut eläinlääkäri sanoi, että niin kauan kun koira liikkuu normaalisti eikä onnu eikä myöskään lähde liikkeelle makuulta vaivalloisesti, se ei ole mitään hätää. Carthophen -pistoskuurin se sai, joka uudistetaan ensi syksynä ennen talvea mutta millään säännöllisellä kipulääkityksellä se ei ole. Jatkamme glugosamiinin ja omegaöljyn syöttämistä ja reippailemme vanhaan malliin sekä treenaamme tokoa ja mahdollisesti muutaman verijäljen teen sille ensi kesänä. Tosin sillä saralla ei ole tarkoitustakaan tähdätä kokeisiin mutta tokossa meidät mahdollisesti näkee... ehkäpä viimeistään gööttien tokomestiksissa Vaasan suunnalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti