viimeisiä viedään...

Eilen oli meidän toiseksi viimeiset aluevalmennustreenit ja tällä kertaa Tamskin tallilla. Tällä kertaa ei menty varsinaisesti rataa vaan Julialla oli erillisiä harjoituksi jo aiemmin tehtyjen harjoitusten pohjalta... takakiertoja, välistä vetoja ja serpentiiniä... jep. Ainakin välistä vedot kun muutenkin on mulle vaikeita niin tästä varsin yksinkertaisesta harjoitukisesta saatiin kyllä väännettyä niin vaikeaa kuin vaikeaa voi olla.

Rata näytti siis tältä ja kun se oli tehty SDP:n mittojen mukaan niin jouduimme muokkaamaan sitä niin, että laitoimme alimman kuvion diagonaalisesti tallille, eikä sinne sitten muuta mahtunutkaan. Ylempi harjoitus jäi kotiläksyksi ja omalta osaltani olenkin kyllä jo pohtinut moisten pujotteluharjoitusten aloittamista Hipillä.

Harjoitus aloitettiin pöydältä ja riippuen mitä valkku sanoi (oikea-vasen ja 1=takakierto, 2=välistäveto tai 3=serpentiini) niin mentiin kierros putkelle asti ja takaisin pöydälle. Pöydällä aikaa 5 sekuntia asettautua uudestaan seuraavaa kierrosta varten ja näin tehtiin nopealla syklillä kolme kierrosta virheistä viis.

Omasta tekemisestä huomasin sen, että heti kun otettiin mukaan kello ja pilli niin johan muuttui ohjaajan vietti ja viretila. Tein ihan typeriä virheitä, hätäilin ja oletin eikä tietenkään Hippi voinut mennä oikein koska se sai niin epämääräisiä ohjeita. Samaa sanoi valkku, "miten taidokas ja jämäkkä ja taitava ohjaaja voi niin muuttua?" Jep, kyllä voi ja senhän näkee kisoissa...

Kun kaikki olivat tehneet harjoituksen, niin sitten otettiin 5min. kerrallaan uudestaan ja erityisesti takakierroilla sain Hipin menemään todella onnistuneesti. Välistä vedot tökkivät ja niin jouduttiin kuluttamaan aikaa mutta loppuviimein nekin alkoivat sujumaan ja pystyin tekemään pöydältä putkeen ja sitten putkesta pöydälle ilman virheitä. Tyävoitto.

Kolmannessa pätkässä tehtiin serpentiiniä ja pyrkimys oli saada koira irtoamaan niin hyvin, ettei itse tarvitse liikkua kuin esteiden 2-3 puolivälistä esteen nro 4 kohdalle ja siltä alueelta hoitaa koko homma. Muutaman toiston jälkeen se alkoi sujumaan aika hyvin, tosin jossain vaiheessa Hippi meni järjestään pöydältä kakkosen ohi mutta koska tässä yritetään kouluttaa koiraa kolmosluokkaan, niin esteelle ei viedä koiraa... Hippiä onneksi auttoi palkka esteellä nro 2 ja parin palkan jälkeen se alkoikin lukea sitä hyvin vaikka itse seisoin melkein esteellä nro. 3.

Loppujäähkät ja kotiin pikapikaa, ruokaa ja sitten hallille vielä illaksi. Voin sanoa, että olin aika puhki su iltana koska aamu oli alkanut klo 10 reippaalla tunnin metsälenkillä kolmikon kera.

Kuukauden päästä onkin sitten meidän viimeiset aluevalmennustreenit tällä kokoonpanolla ja aika näyttää kuinka homma jatkuu. Itse en aio jatkaa vaikka olenkin pitänyt tätä erinomaisena juttuna. Olen saanut Hipin kanssa paljon näistä kerran kuukaudessa jutuista ja on ollut erittäin hyödyllistä treenata toisten samanhenkisten ja samanikäisten koirien ohjaajien kanssa, pohtia yhdessä eri koulutustapoja ja saada tukea ja kannustusta yli seurarajojen.