Nyt se on ohi, meinaan se ensimmäinen kisa uuden koiran kanssa. Voin sanoa, että kyllä muuten jännitti. Asiaa ei luonnollisesti auttanut ulkopuolelta tulleet paineet, mm. kommentit "se on sitten kolme nollavoittoa", "kakkosiin sitten kolmella startilla"...
Noh, Tamskin kisat tutulla "kotihallilla" ja agility- ja hyppyradalla tuomarina Sari Mikkilä ja sitten yhdellä agilityradalla Heidi Viitaniemi. Sarin agilityradalla aloitettiin ja se oli mukava, helpohko ykkösluokan suoraviivainen rata, jossa tehtiin esteellä nro 4. kunnon lentokeinu. Mietin sen sekunnin tuhannesosan, että otanko keinun uudestaan ja painun maaliin vai jatkanko kisanomaisesti loppuun asti... no, jatkoin loppuun asti vaikka kerättiinkin lisää virheitä lähinnä esteiden ohituksella hylyn verran. Mutta mitä tästä radasta itse opin, oli se, että Hippi ei lukitse vielä esteitä niin hyvin, että voin lähteä ennakoiden seuraavalle esteelle. Keppien suoria lähestymisiä täytyy treenata enemmän (nythän se siis pujottelee mm.90 asteen avokulmasta mutta suora lähestyminen ei onnistu...) ja enemmän kontakteja osana rataa eikä pelkkiä kontakteja. Päivän virheet tulivat kepeiltä, siis aloituksesta sekä kontaktien ohituksista.
Positiivista radoissa oli kaikilla se, että riehumisesta ja yleisestä aloitushärdellistä riippumatta Hippi pysyy lähdössä ja odottaa lupaa lähteä eikä se varasta! Lisäksi se pysyy käsissä eikä lähde radalta moikkailemaan tuttuja saati ratahenkilökuntaa tai tuomaria. Ja se liikkuu lujaa...
Toinen agilityrata olikin Viitaniemen Elinan käsialaa ja se oli selvästi sieltä vaikeammasta päästä ykkösluokkien ratoja. Ensimmäinen virhe tuli pujottelussa, joka oli siis este nro. 3 ja sen jälkeen paineltiinkin kovaa keinulle asti. Keinulle tuli lähestyminen kaarteen jälkeen ja tein ennakoivaa valssia kun Hippi juoksi melkein jalkoihin koska se tuli kaarteessa aika lujaa, tosin saatoin kyllä itse olla hieman myöhässä mutta joka tapauksessa se juoksi melkein jalkoihin ja keinusta ohi... keinu sujui nyt mallikkaasti mutta seuraavan esteen vastakäännös tuli liian ajoissa ja Hip kielsi siinä... siihen hajosi rytmi, tai noh, se hajosi jo keinulla, joten loppurata oli räpellystä ja kielto nro 3, joten lopputulos oli hylky.
Viimeisenä lähdettiin Sarin hyppärille, joka oli jälleen todella suoraviivainen. Ohjaukset onnistuivat kunnes tulin kaarteeseen, missä koiraa piti kääntää hieman voimakkaammin muurilta putkeen (edessä hieman hollilla yksi este) ja vekkasin sen verran voimakkaasti, että sain Hipin kääntymään ennen muuria ja muurista ohi. Korjaus ja matka jatkui, pujottelussa jälleen virhe eli Hippi ajautui väärin sisään ja korjaus... tuloksena 10 mutta etenemän oli lähes 3,7m/s eli kahdella esteen ohituksella ja korjauksella silti kohtuullisen mukava aika.
Sen tulin huomanneeksi, että heti kun mulla katoaa rytmi niin Hippi lähtee käsistä, eli se on aika herkkä ohjattava ja todellakin vielä kovin kokematon. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ja nyt on taas tiedossa, mitä osa-alueita pitää treenata koska treeneissä sen vire on ihan eri tasolla. Ja allekirjoittaneen myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti