Viime lauantaina kisattiin pohojammaan lakkeuksilla ku rotumestaruudet ratkotiin Lagun kisoissa. Tuomarina tällä kertaa oli Ritva Herala ja olin ilmoittanut molemmat pojat kisaamaan. Topihan ei ole oikeastaan treenannut ollenkaan kun tuppaa työt haittamaan harrastamista ja syyskaamos taitaa tehdä tuloaan, ei viitsi eikä oikein jaksaiskaan... Mutta niihin kisoihin siis.
Mä lähdin ehkä hieman viime tinkaan kun odottelin tokotulokkaan pystiä ja kansiota, joka kyllä saapui ihan ajallaan jos itse olis ollut valmiina. Tai siis kansio ja erinäinen määrä pokaaleita, mutta ei sitä oikeaa. Pysähtyessäni Juustoportin kohdalla käymään sillä olemattomalla pankkiautomaatilla sain puhelun, että kisat ovat ainakin sen 30min etuajassa, kivat. Kyllä mä sinne kisapaikalle ehdin ja ehdin vielä ihan hyvin lämmitellä koirat kahden ja puolen tunnin autossa kökkimisen jälkeen mutta inan verran meinas tulla kiire kuitenkin... Olin laittanut pyynnön ilmon yhteydessä, että saisko Topin ensin ja Limpun sitten ja ihanasti olivat kisajärjestäjät toteuttaneet tämän pyynnön. Starttasin Topilla 4 ja Limpulla luokan viimeisenä, kisajärjestys kun oli enemmän se perinteinen mini-medi-maksi-mini-medi-maksi kuin nykyään ainakin isommissa kisoissa suosittu mini-mini-mini jne.
Rata oli mukavan jouheva mutta oli siinä niitä ansapaikkojakin. Rataantutustuin siten kuin se pitää mennä Limpun kanssa, Topihan nyt tulee melkein millä ohjauksella tahansa. Ratavirheetön suoritus, loppusuoralla himmausta ja loppuviimein sijoitus 4. Topi autoon ja toinen koira kehiin, Limpun kanssa saa olla aika tarkkana sen lämmittelyn kanssa, sitä kun ei liian aikaisin saa tuoda rähisemään siihen kentän laidalle. Tein taas niin,että jätin pallon maalilinjalle ja kuiskuttelin korvaan, että "missä sun pallo..." ja samantien lähtöön ja menoks. Ratavirheetön suoritus mutta oli kyllä tahmeaa menoa ja jännitin, että päästiinkö ihanneaikaan ja alitus oli sellaisen vajaa 2s. Eli nollahan se oli. Lopullinen sijoitus luokassa 10. koska eteni kyllä todella hitaasti.
Mun karmani vaan tuppaa puremaan takapuoleen ja kovaa, joten jännitin, että mitenköhän saan B-kisassa ohjauksen pysymään kasassa. Ei meinaan olis ensimmäinen (eikä viimeinen kerta) kun en pysty sitten enää toista rataa ohjaamaan huolella. Topin kanssa kuitenkin ensin ja puomin alastulolta vitonen, loikka oli aika törkeä, mutta mitä se koira muutakaan voi tehdä; minä vedätin ja koira ei osaa juosta alas vaan loikkaa 9/10 kerrasta. Oma moka. Muuten oli kyllä aika sujuva rata. Sitten luokan lopussa Limpun kanssa ja nyt radassa oli ensinnäkin tiukempi ihanneaika ja jotenkin meille sopivampi rataprofiili ja sain vietyä sitä aika suoraviivaisesti. Ratavirheetön suoritus ja ihanneajan alitus siten, että sijoitus oli 5. Kyllä tää tästä.
Limpulle siis toinen tuplanolla viikon sisään ja se jos mikä, teki hyvää tälle mun maan rakoon poljetulle itsetunnolle. Osittain kyllä syytän tästä tilanteesta sitä mielipahan aiheuttajaa, joka on haastanut yhdistyksen oikeuteen, keväällä kun en vaan jaksanut keskittyä koiratouhuihin ollenkaan, se jatkuva pressaaminen oli aika kauheaa.
Loppuviimein Limppu oli 3. agilitymestaruuskisassa ja Topi sillä vitosellaan 4. Palkintojenjakoa, jutustelua ja sitten nokka kohti kotia. Kotona oltiin kymmenen kieppeillä, matka onneksi sujui puhelimessa Seinäjoelta Tampereelle asti. Niin, ja tokotulokkaan kansio on edelleen siellä mun autossa...
Nyt tässä pidetään muutama viikonloppu vapaana ihan vaan muita juttuja varten ja kisataan sitten taas lokakuun puolella, mm. piirinmestaruuksissa. Ja odotellaan tietty marsun kasvamista sinne lokakuun loppuun asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti