Siitä on reilu viisi vuotta aikaa kun viimeksi on pentua alettu kouluttamaan agilityn saloihin ja vaikka koko ajan olen kouluttanut muita kouluttamaan heidän koiriaan, on aina mielenkiintoista aloittaa se oman pennun kanssa.
Rokan agilityn alkeiskurssi alkoi maanantaina ja olin ilmoittanut sen Tamskille, Kurikan Tanjan vetämälle kurssille. Syy tähän oli se, että halusin uutta perspektiiviä alkeiden opettamiseen. Tanjahan nykyään kouluttaa myös OMD:llä Turun suunnalla ja olenkin OMD:n opetusvideoita vilkuillut "sillä silmällä".
Jonkun verran olen Rokan kanssa tehnyt mm. esteen tarjoamista, putkea ja tietysti sitä yhdessä juoksemista. Se jotenkin hämmentyy kun lähden juoksemaan.
Mutta maanantaina siis aloiteltiin ja kurssi on lyhyt, viisi kertaa mutta aina 2h kerrallaan ja kun ryhmässä on viisi koiraa, on siinä ehkä hieman liikaa treeniaikaa. Vein Rokkaa kumminkin useasti autoon lepäämään ja toki myös ulos pissalle.
Aloiteltiin kontaktileikillä, eli passiivinen ohjaaja ja heti kun koira vilkaiseekin, bileet pystyyn. Rokka oli tosi täpäkkä eikä välittänyt muista ja leikki vimmatusti lelun kanssa. Tästä saatiin myös kotiläksy eli 20 eri paikassa leikkiä koiran kanssa.
Tästä jatkettiin valssiharjoitteilla ilman estettä, oikealle ja vasemmalle, 90 astetta ja lopuksi 180 astetta. Olen kumminkin Rokan kanssa tehnyt tokojuttuja ja toki itsellä vahva osaaminen jo ennestään, joten tämä oli meille helppo juttu. Samalla tyylillä otettiin myös persjättöä eli sokkaria, Rokka ampuu kuin pieni harmaa nato-ohjus perään. Tästäkin saatiin kotiläksyä eli samaa juoksuleikkiä ohjaustekniikoilla.
Esteen tarjoaminen oli meille tuttu juttu, joten muiden harjoitellessa ihan alkeita, mentiin me jo Rokan kanssa siihen, että vaikeutin kriteeriä ja seioin esteen vieressä. Tosi hienosti tyyppi jaksoi ja yleisökin huomasi kuinka pienellä göötillä alkoi herneet raksuttamaan aivoissa. Vaikeutin hommaa asteittain eli ensin riitti kun pää kääntyi esteelle ja nami lensi mutta jossain kohtaa aloin vaatimaan, että etujalkojen pitää liikahtaa. Tästä saatiin kotiläksy, että tarjoamista sekä edestä että sivusta ja etäisyyttä kasvatetaan aina 3m asti.
Tässä tuli jo paljon juttuja pienelle göötinpennulle mutta ei oltu vielä ihan valmiita.
Harjoituksia jatkettiin mm. eteenlähetyksillä, sylkkärillä, ohjaajan jahtaamattomuudella (Rokalle helppo juttu kun käytettiin namialustaa) ja lopuksi vielä kuolleen lelun leikillä. Tosin tässä kohtaa jätin välistä koska Rokalle lelu menettää merkityksensä kun namit otetaan käyttöön, tätä täytyy siis treenata ihan alkuun kun lelu vielä kiinnostaa. Koira alkoi myös näyttää siltä, että kohta se väsähtää ja haluan edelleen pitää sen motivaation korkealla, hallista pois kun on kaikkein hauskinta. Lisäksi täytyy tehdä sille sama ketjutus kun aikoinaan Limpulle, eli tuo lelu ja saat namin. Toimi jo aikoinaan tosi hyvin ja tätä olen pohtinut myös Rokalle.
Kaveri oli kotimatkalla ihan uuvahtanut, autoon kun se pääsi niin sinne se nukahti. Lisäksi kun se söi iltaruuan treeneissä niin kotona se kopsahti olohuoneen lattialle. Mutta hauska pentu se on, häntä heilutti koiraa koko illan. On se niin ihana.
Ai niin, on tässä tapahtunut paljon muutakin mutta niistä erillinen postaus ensi viikonlopun maajoukkuekarsintojen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti