Salo 27.5

Kun SM-kisoihin on enää alle kuukausi aikaa, tahti luonnollisesti kiristyy kisaamisessa ja vaikka meiltä edelleen uupuu yksi aginolla, niin ajatuksena on hakea niitä hyviä ratoja hyvällä fiiliksellä. Jos se puuttuva nolla sitten jää puuttumaan niin aina on ensi vuosi. Ja nythän näyttää siltä, että melko todennäköisesti päästään karsintoihin... ellei sitten joku meidän takaa tule temmo tässä viimeisinä viikkoina ihan huikeita pistemääriä. Mutta tästäkään en kyllä jaksa ressiä raapia.

Lauantaina ajelin Saloon, Tassujen kisoihin. Tuomarina piti olla Minna Räsänen (ja oikeastaan siksi ilmosin) mutta vähäisen osanottajamäärän vuoksi tai jotain sinne päin, agilityradat tuomaroi Berglund ja Minna oli hyppärillä.

Noo, ne agilityradat oli nyt mitä oli ja ihan suoritettavissa vaikka hieman kurjia linjoja. Voittajat silti saatiin oka radalla ansaitusti, meillä vaan ei homma pelittänyt... Ensimmäisellä agiradalla puomilta loikka (tosin kun en ollut varma, niin jatkoin...), sitten pituudesta ohi ja lopussa vielä lentokeinu. Olin vähän Hipille vihainen siitä keinusta mutta annettakoon se tyypille anteeksi koska kauhea kiirehän sillä vaan oli... onneksi kisapaikalla pääsi halliin ottamaan muutamia toistoja kontakteilla ennen toista agilityrataa, jolla me ei sitten osattu pujotella. Muitakin virheitä tuli reippaanlaisesti ja otin sitten puomin harjoitusmielessä ja kun se sieltä taas loikkasi, otin uudestaan ja suht suorinta tietä maaliin.

Viimeisenä hyppyrata, jonka tuomarina siis Räsänen. Mukavan jouheva, alussa sai tehdä töitä ja kepeille suunnittelin jotain ihan muuta. Yhdestä esteestä Hippi meinasi tulla ohi, joten rata oli sellainen pelastelu_kalastelu -rata, silti nolla ja sijoitus 3.

Kuten kuvasta huomaa, oli kisapaikan välittömässä läheisyydessä pieni lampi. Sinnehän se otus sujahti ennen kuin ehti kissaa sanoa... on se ihan hurja vesipeto tuo Hipsutin ja näyttäis poika seuraavan perässä.

Sunnuntaina käytiin Rokan kanssa hallilla aloittelemassa tokotreenejä ja voi että se on taitava ja iloinen tyyppi. Häntä heilui ihan vimmatusti ja treenien jälkeen ei olisi halunnut lähteä pois. Mahtavaa! Jotain on siis Roksuttimen kansa tehty oikein kun kova halu treenata hallissa, mutta me tehtiinkin treeniseuran kanssa siten, että vuoroteltiin koirien kanssa ja lyhyet setit. Tunnin aikana Rokku treenasi neljä pientä pätkää ja välissä autoon huilimaan. Näin sitä rakennetaan harrastuskoira, maltilla ja hyvällä palkalla. Kiits Virpille jeesistä.