Lauantaina oli vuorossa kisat Noormarkussa. Totesin siinä aamulla kotona Hipille, että jos oot tänään hyvä niin saat juustohampurilaisen. Liekö se ymmärtänyt vai mitä mutta niin sairaan makea hyppyrata ja nollavoitto, että pakkohan se kotimatkalla oli ajaa paikallisen roskaruokamestan kautta.
Mutta ne kisat, Pori TVA:n kylmällä hallilla. Pitkin viikkoa oli ollut jo plussan puolella keli ja sitten viikonlopuksi melkein 10 astetta pakkasta. Auts. Noh, ei muuta kun itselle ja koirille lämmintä mukaan ja loppu viimein siellä hallissa ei nyt niin mahdottoman kylmä ollutkaan. Minit tuomaroi Johanna Wütrich, joka oli kehitellyt kivat ja jouhevat radat.
Ensimmäisenä oli hyppäri ja Hippi lähti aika alkupäässä. Nyt kun paine on poissa sm-kisoista (tulokset kasassa) ja hyppyvalion arvokin plakkarissa, niin huomaan selvästi ohjaavani koiraa paljon enemmän riskillä. Ja joskus se riski kannattaa, sillä Hipille nollavoitto 30 koirakon luokassa! Ihan huikea fiilis.
Agilityradat sitten hyllytettiin mutta oli niissäkin paljon hyvää, mm. ihan jäätävä vauhti. Pohdin sitä sitten yksi ilta ja toki suurin syy varmasti on se, että itse liikun paremmin kuin aikaisemmin. Voima jaloissa ja johan juokseminenkin on alkanut tuntua mukavalta... kunhan lumet sulaa niin lähdetään kokeilemaan maastojuoksua. Lisäksi Hipin treenimäärä, muu liikunta, ravinto ja huolto ovat tasapainossa.
Tästä on hyvä ottaa tähtäin kesäkuulle.
Pääsiäisviikolla on ollut loistavat kelit olla lomalla ja koirien kanssa onkin lenkkeilty urakalla. Topikin jaksaa menossa mukana vaikka toki sen askel on hitaampi kuin noiden kahden muun ja tuppaa löntystelemään perässä, lunta syöden ja keppejä kanniskellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti