Perjantaina ajeltiin taas Jyväskylään kuukausitreeneihin. Hieman oli väsynyt olo, olin nimittäin heittänyt päiväkeikan Mikkeliin torstaina... on taas kulutettu auton rattia ja Suamen teitä. Ensimmäinen kerta pitkiin aikoihin kun treeni takkusi eikä meinannut kulkea, Hipillä ihan älyttömän korkea vire, ei pystynyt tekemään töitä normaalisti ja keskittyminen herpaantui koko ajan. Itselle tästä noottia, pinna paloi vaikka tsemppasin, että en näytä sitä mutta otti aivoon. Ajaa 300km ja olla niin huono.
Rata näytti siis tältä...
Ajatuksena tuossa alussa oli leieröidä puomi mutta kun viime aikoina ollaan treenattu puomia paljon, josta myös Hippi on saanut paljon palkkaa niin eihän se onnistunut. Jouduin siis menemään väliin eikä suorien putkien vuoksi ollut mitään toivoa vaihtaa puolta tulosuunnasta, joten tein puomin eteen persjätön. Tai yritin. Hippi juoksi läpi.
Tässä kohtaa ei jääty puomia hinkkaamaan vaan jätin koiran puomille ja siirryin esteen 6 läheisyyteen. Seiska oli takakiertona mutta ei, se vaan ei onnistunut kun Hippi koko ajan livahti edestä hypyn väärin päin. Tässä kohtaa alkoi jo mietityttämään, että tänään vaan ei ole mun päivä. Loppu viimein sain kohtuullisen pätkän 7-16 ja keppien jälkeen onnistuin tekemään todella onnistuneen ohjauksen kun keppien ja esteen nro 12 väliin valssi (Hippi pujotteli koko ajan vaikka lähdin valssaamaan eli tähän peukku), välistäveto ja sylkkäri, persjättö putken ja esteen nro 14 välissä. Oli hyvä pätkä.
Toinen pätkä vetäistiin 16-27 ja se alkoi olla sitä suoritusvarmuutta, mitä viime aikoina on ollut sekä treeneissä että kisoissa. Keinulta tosin lähti ennen aikojaan ja uusin sen etupalkan avulla, loppurata oli piis ov keik :)
Julian kanssa vielä juteltiin tuosta Hipin vireestä koska joskus se on ihan raivopää eikä keskity. Osa syy varmaan meikäläisessä eli treeneihin menen vähän sellaisella "reenataan ny ku reenit on" -asenteella kun kisoissa keskityn ja viime aikoina hyppäreillä (kun ei ole mitään paineita) on tehty ihan superhyviä ratoja. Se sama keskittyminen pitäisi saada treeneihin. Helpommin sanottu kun tehty.
Loppuun otettiin vielä puomia ja viime aikoina olen tehnyt Hipille niin, että sillä on avustaja n. 4m päässä puomilta. Hipa pysähtyy hyvin ja kun se stoppaa, vapautan ja palkkaan sen repimisleikillä. Tällä tavalla olen saanut puomille sekä vauhtia että suoritusvarmuutta, koiran katse on koko ajan kohti alastuloa. Kun avustaja siirtyi 6m päähän, juoksi Hippi läpi. Joten projektina on avustajan häivyttäminen hiljalleen.
Ja jotta en varmasti onnistu tässä... ilmosin Hipin Kirkkonummelle kisoihin. Katsotaan kuin käy.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti