Lauantaina oli Jattilassa kolmosluokan kisat, kolme starttia, joista yksi siis hyppyrata ja loput kaksi agilityrataa. Tuomarina oli Allan Mattson ja täytyy sanoa, että en muistanutkaan millaisia rataprofiileja hänellä on. Jokainen rata alkoi melkoisella kieputuksella, yhdellä radalla vielä todella lyhyillä esteväleillä (4 m, kiitos uusien sääntöjen)...
Noh, aamusta liikkeelle koska minit aloittivat. Mukaan lähti myös Silja, eli päivästä oli tulossa pitkä, Siljan koira kun on maksi. Tästä syystä lähti myös pappajengi mukaan, toisaalta hyvä niin tulipa samalla treenattua Limpun kanssa tokoa.
Hyppäri oli alkuun kiemuraa mutta sitten puolivälin jälkeen sai vaan painaa menemään. Hippi meinasi sinkoilla taas lähdössä mutta pysyi paikoillaan kuitenkin ja nollalla maaliin vaikkakin tuntui kovin kankealta. Videota kun katsoo niin tuntuu, etten pääse eteenpäin. Sijoitus oli viides vain kolmentoista kisaajan joukossa, kärkeen vain pari sekuntia hävinneenä, kai se aika lujaa kulkee...
Medien hyppärin jälkeen agilityrata, missä Hippi pääsi mun selän taakse ja sujahti putkeen. Se irtoaa ja tekee itsenäisesti hommia ja hyvä niin, tars vaan pitää se katse koirassa. Tässäkin näkee videolta selvästi kuinka käännän katseen kohti keinua ja Hippi sujahtaa selän taakse putkeen.
Kolmas rata alkoi jo tuntua jaloissa ja rataan tutustumisessa en oikein saanut rytmiä päälle. Alku kostautuikin kisassa kun kolmoselle tein sokkarin myöhässä, Hippi teki valtava kaaren ja ajatui ohi puomin, korjaukseen meni tuhottomasti aikaa kun kalastelin sitä ja loppuviimein vitonen ja 0,25s yliaikaa. Se olis ollut aika nopea ilman sitä kalastelua, videolta taas katsoin mutta puomin alastulo oli erinomainen!
Siljan aloittaessa hommat kävin tyyppien kanssa pidemmällä lenkillä ja treenasin Limpun kanssa jääviä liikkeitä, luoksetuloa ja otin vielä paikkamakuun kohdassa, missä oli jokseenkin häiriötä. Pää kääntyili mutta pysyi paikoillaan. Liikkestä seisomaan jääminen alkaa olla kunnossa, nyt vaan tarvitaan sitä liikkuroitua treeniä ennen 8. päivää.
Maanantaina olin taas ostanut Mouhikselta tokotreenit (onneksi ihmiset ei pääse omiin treeneihinsä...), joten ilta vierähti tokon parissa. Olin päivällä jo miettinyt, että haluan treenata liikkuroituna jääviä, luoksetuloa ja hyppyä kun Maria päräytti, että treenataan siten, että rikotaan rutiineja. Homma meni siten, että seuruutin Limppua ja Maria jakeli käskyjä, nyt testattiin kuinka Limppu oikeasti osaa ja kuunteleeko.
Seuraamisessa tuli kivoja pätkiä mutta koirasta huomasi, että se oli ihan hö ja hä. Tehtiin seuraamista ja liikkeestä maahan meno, kiepsahdun koiran eteen ja pyydettiin koira eteen istumaan. Heitettiin noutokapula mutta tehtiinkin täyskäännös, tehtiin hyppy ja koiran seistä tönöttäessä hypyn toisella puolen käännyttiin itse ympäri ja kutsuttiin koira sivulle. Vasta sitten sai hakea kapulan.
Limpulla raksutti ja raksutti, sen vire ei kuitenkaan laskenut missään vaiheessa vaikka tuli vaikeita juttuja sille. Lopuksi otettiin häiriötä seuraamisessa, eli muut ohjaajat kulkivat vierellä ja takana, välillä huudellen sille "maahan", "putkeen", "seiso" ja "tänne". Hieman korvat kävivät eestaas mutta paikkapaikoin tuli upeita pätkiä, joista sitten palkkailin.
Paikalla makuuseen saatiin myös uskomatonta häiriötreeniä kun luonnollisesti itse olin sitten muille häirikköinä, joten laitoin Limpun paikalla makuuseen. Oli göötillä hommaa kun mamma liikkui ties missä ja samalla lentelivät pallot ja leluja vingutettiin. Ryhmän vakkarit ovat siis paljon pidemmällä, joten heille tehtiin ihan huippuvaikeita häiriöitä, kuten taputuksia ja lentäviä leluja.
Tätä pitäisi enemmän itsekin tehdä, eli rikkoa niitä rutiineja. Hyvillä mielin kuitenkin nämäkin treenit, Limppu alkaa olla aika taitava ja kun ottaa huomioon millainen puhisija se on ollut, sitä ei tunnista samaksi koiraksi!
Maaliskuu saa tulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti