Tässä on ollut kaikenlaista, enemmän ja vähemmän, ja nyt kun ei olla edes kisattu niin on ehditty tehdä kaikenlaista muutakin kuin vain rampata niissä kisoissa. Huomaan, että on oikeastaan ihan mukavaa tehdä muutakin eikä kisakentille ole mitään hinkua. Ehkä en olekaan niin hard_core -agilityihminen... kesälle toki on suunnitelmia mutta niitäkin on pohdittu ja mietitty. Ehkä lähden, ehkä en.
Nappasin kuitenkin tässä menneellä viikolla äkkilähtönä yksärin Jaakolle Kelpokoiralle ja sain seurakaverin matkaseuraksi ja yksäriä jakamaan ja oli kyllä taas niin hyvä treeni. Edellisen kerran jälkeen teki mieli painua maan rakoon ja vähän alkuun jännitti, että kuinka huonoja me ollaan, pitkä treenitauko alkoi pääsiäisestä, nyt pari kertaa olen käynyt Hipillä treenaamassa ihan kunnon treeneissä enkä vain itsekseni höntsäillyt päämäärättömästi hallilla.
Rata oli varsin kinkkinen ja alkuun tuumin, että saa nähdä mitä tästä tulee mutta alkujärkytyksen jälkeen aloin löytämään niitä järkeviä reittivalintoja. Jaakko totesikin eilen, että hyvä treenirata aiheuttaa alkuun pienen järkytyksen ja sitten kun sitä aikansa pohtii niin huomaa, ettei se loppu viimein olekaan niin paha. Ja niinhän tässäkin kävi.
Treenamattomuus näkyy myös itsessäni sillä, että oma virekin nousee melko korkealle. Alun sinkoilun jälkeen (ja sinkoilija olin minä eikä koira) Jaakko totesinkin, että väännä sitä virenappia kaksi kierrosta alemmaksi ja ole tarkempi. Miten sitä aina ensin yrittää rynniä ja säheltää kun oikeasti Hipin kanssa rauhallinen ja täsmällinen ohjaus on se kaiken alku ja juuri. Mun varmaan täytyy mennä itse jollekin vireenhallinta -kurssille eikä koiran ;)
Jäähdyttelylenkillä vielä pohdittiin aihetta palautuminen ja koiran kunto. Itse käytän näitä erilaisia palautusjuomajauheita oikeastaan vain siksi, että Hippi on melko huono juomaan ja kun eilenkin lämpötila ulkona huiteli siellä +22 niin nesteytys on äärimmäisen tärkeää. Itse olen huomannut, että kun nyt meillä lenkkeilykin on ollut vähän niin ja näin ja tosiaan ei olla treenattu eikä kisattu niin kyllähän koiralla kunto on laskenut. Viime viikon tiistaina otin Hipin Mouhikselle Rokan sijaan niin kiinnitin huomiota, että koira ei palautunut läheskään niin nopeasti kuin alkuvuodesta. Siihen ei mitkään maailman palautuskikkakolmoset auta jos koiralla on huono kunto.
Samaa aihetta taisin sivuta jo edellisessä blogikirjoituksessa mutta joskus olen jutellut erään agilitytuomarin kanssa samasta aiheesta ja hän totesi, että näkee ihan selvästi kolmen radan kisoissa kuinka osa koirista vetää ensimmäisen radan täysillä, toisella jo rauhallisemmin ja kolmannella selvästi jo hyytyneitä... jokainen toki voi sitten omalta osaltaan miettiä syitä mutta itse ainakin allekirjoitan tämän.
Lisäksi hyvässä kunnossa oleva koira palautuu nopeammin kuin huonokuntoinen koira vaikka sille juotettaisiin mitä tahansa. Topille aikoinaan aloin juottamaan Fitdogin jauheilla maustettuja juomia ja olen jatkanut niitä myös Hipillä, viime kesänä ostin Flying Dogin vastaavaa enkä kyllä huomaa näissä aineissa mitään eroa. Tai noh, sen, että Fitdog uppoaa paremmin kuin tämä Flying Dog mutta kyllä tämäkin kelpaa.
Ja entäs Rokka sitten. Rokkapokka tuli kisaikään mutta vaiheessa on vielä kepit, keinu ja puomi. Perjantaina pitäisi tietää aikooko sillä kisata juhannuksena vai ei...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti