Älkää nyt sitten ihmiset vedelkö palkokasveja nenään näistä mun kirjoituksista, en ketään kritisoi mutta tämä on erittäin yleinen ilmiö kaikissa ryhmissä.
Mutta siitä se ajatus vähän lähti, pureskella noita rokkipojan treenejä kun loppu viimein viime aikoina ollaan melko paljon tokoiltu ja tavoitteena on alokasluokka tämän vuoden aikana.
Viikonloppuna kävin treenaamassa Virpin kanssa Tamskilla. Otettiin oikein kunnon setti eli kaksi tuntia, mentiin molemmat kahdella koiralla eli sekä Rokka että Hippi saivat kaksi vajaan vartin settiä.
Rokka: seuraaminen ja liikkeestä maahan meno.
Itse seuraaminen on todella hyvällä mallilla, paikka ehkä vielä hieman väljä ja perusasentoa ei ole nähnytkään (tai on mutta se ei ole riittävällä tasolla). Virpi kiinnitti huomiota, että kun sanon Rokalle sanan "jes", joka siis tarkoittaa, että kohta saa namin niin mulla menee samanaikaisesti käsi taskulle. No ei mikään ihme, että mun koirat lukevat mua koska olen ihan loisteliaasti ne siihen kouluttanut. Tämä ilmiö tuli esille Hipin kanssa erittäin hyvin merkin kierrossa mutta siitä kohta lisää.
Olen joskus aikoinaan opettanut sekä Topille että Limpulle liikkeestä maahan menon siten, että seuraamisesta sopivassa kohdassa sanotaan vihjesana "maa" ja itse kyykätään koiran vieressä ja vedetään se kädellä maahan. Virpi katseli touhua parin toiston verran ja kysyi miksi? No siksi koska näin olen ennekin tehnyt.
Kokeiltiin uutta tapaa, eli lähetin Rokan hypylle ja hypättyään sanoin "maa" ja se meni, palkkana nami, jonka heitin sille maahan ja viereen, uusi toisto. Parin toiston jälkeen heti muutetaan eli koira edessä, itse peruuttaen ja taas se "maa". Näitä jokunen toisto ja sitten oma rintamasuunta koiran kanssa samaan suuntaan ja taas toistetaan samaa. Ja jotta ei jäädä tähän niin heti ja saman tien liikkeestä istuminen ja seisominen.
Hippi: keskittyminen ja seuraaminen haukkumatta (!) ja merkin kierto
Hippihän luulee, että joka kerta kun mennään hallille niin mennään aksaa ja ääntely on sen mukaista. Haukkuu, pyörii oman akselinsa ympäri ja haukkuu. PAL_JON. Moni pitää sitä ihan sekopäänä mutta eipä tuo ole meidän tekemistä agilityssä haitannut. Nyt tietysti kun tokosta kyse niin haukkuminen saattaa aiheuttaa joka punaisen kortin, joten kitkettävä se on. Joten autolta lähtien erittäin tiheästi palkkaa, jotta se ei ehdi aloittaa sitä riehumista. Pääsin melko hyvin ovelle mutta heti kun avasin ovea, se alkoi... eli tätä pitää treenata ja paljon koska heti kun se saa sekunnin murto-osan tehdä omiaan, se haukkuu.
Noh, meillähän meni koko ensimmäisen setin aika siihen, että päästiin kentälle ilman, että suu käy. Makupaloja kului pari kourallista. Kentälle päästyämme kun otettiin seuraaminen perusasennosta, suu hiljeni. Hipille pitää olla tehtävä jo alusta lähtien ja siltä on vaadittava, että se suorittaa sen.
Toisella setillä tein merkinkiertoa, jossa Virpi huomasi muutaman toiston jälkeen, että koira on tottunut siihen, että palkkaan sen äänellä heti kun se lähtee kiertoon. Eli siis kuvassa kohta 1. sanoin Hipille "jes" kun se oli lähdössä kiertämään merkkiä (kuvassa siis este mutta oli siis tokon merkki). Kun en sanonutkaan sille mitään niin kierrettyään merkin pysähtyi se merkin taakse (kuvassa kohta 2.) ja lähti vasta kun liikahdin taaksepäin ja sanoin, että tule. Ja tässä vaiheessa Hippi muuttui epävarmaksi eikä lähtenyt merkille.
No, muutaman kaksoiskäskyn jälkeen homma alkoi toimimaan mutta sitten jäin itse siihen maneeriin, että sanoin "jes" aina kun se oli kiertänyt merkin. Tässä kohtaa on hyvä, että on treenikaveri joka sanoo ja puuttuu. Aloin sanomaan "jes" hieman eri kohdissa kun oli jo tulossa kohti, välillä jätin kokonaan sanomatta ja heitin palloa selkäni taakse ja välillä lähdin itse liikkumaan taaksepäin. Kuvassa periaatekuva 3.
Treenien jälkeen näki,e ttä nyt oli pari hernettä kohdannut myös Hipin korvien välissä, se oli niin kaikkensa antaneen näköinen. Kevyt lenkki upeissa maastoissa ja tyypit veti unta kaaliin koko loppuillan. Ja niin, asiaahan ei tietenkään auttanut se, että samaan aikaan hallin kentillä 3-5 oli agilitykisat, jonne Hippi tietenkään ei päässyt koska mun jalka.
Keskiviikkona kävin sitten Koirakoutsilla tokoilemassa. Joku oli poissa ja tarjosi omaa treenivuoroaan KK:n treenipörssissä. Valkkuryhmäläisillä on ilmeisesti kevään aiheena se ohjaajien maneerien karsiminen sekä koiran oivaltaminen. Itse kun olin tuuraajana niin tietysti vähän kuutamolla, että miksi mutta lopulta sain juonesta kiinni ja sain todella hyviä vinkkejä omaan treenaamiseen.
Eli tarkoituksena oli saada koira oivaltamaan, että vasta katsomalla ohjaajaa pääsee palkalle. Käytettiin tässä kuppia ja naksua sekä vihjesanaa ja lelua. Rokkahan ei tätä osaa, ei edes alkujuttuja, joten tein sille sitä, että kuppiin yksi nami ja heti kun katse kohdistuu minuun, naks ja vapautus kupille. Tuo oli Rokalle vaikeaa koska mä olen naksautuksesta palkannut sen kädestä ja nyt tilanne muuttui, että itse sai mennä kupille. Lisäksi tehtiin samaa lelulla, eli katse - vihjesana -lelu ja leikki. Vaihtelin lelua ja Mika oli siinä niin oikeassa, että jos aina palkkaat parhailla makupaloilla ja parhailla leluilla niin sitten kun se koira tekee sen megasuorituksen, josta pitäisi saada superpalkka niin sitä "samaa kanafilettä", eli arvotetaan ne lelut ja palkat.
Joskus joku on mulle sanonut, että mahdollisimman hyvä palkka koiralle koska ethän itsekään tekisi töitä 5€/ h eli miksi koira tekisi hommia sulle jos sulla on huonot palkat. Ja tavallaan tämä onkin oikein. Mutta entäs sitten kun se koira tekee ihan yyberhienon luoksetulon niin palkataanko se samalla kanafileellä kun siitä hyvästä luoksetulosta? Ajattelemisen aihetta.
Lopussa tehtiin perusasentoa kolmeen suuntaan ja lopussa vapautus lelulle ja leikki. Perusasento alkoi jo näyttää perusasennolta mutta edelleen mun täytyy auttaa kädellä, eli meidän alustan pyörimistreenit jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti