Lauantaina oli Janakkalassa 4x kolmosille, kolme agilityrataa ja hyppäri. Tuomarina mineillä Luomalan Henkka ja ilmoitin Hipin kolmelle agilityradalle. Puomin on nyt viime aikoina ollut aika hyvä treeneissä ja päätin lähteä kokeilemaan sitä kisatilanteessa.
Tosin viikonloppu ei alkanut parhaissa mahdollisissa merkeissä, sillä perjantaina illalla hajosi puhelimen kosketusnäyttö enkä pystynyt soittamaan saati vastaamaan... onneksi auton hf toimi ja mullahan on tuossa Mondeossa myös kosketusnäyttö, joten matkalla Janakkalaan sitten soittelin tyypeille, että miksi en ollut vastannut puheluihin.
Olin hyvissä ajoin kisapaikalla koska minit olivat ykkös- ja kakkosluokkien jälkeen ja kun sitten ilmoittautumisen jälkeen lähdin lenkille, huomasin, että mulla on kaikki koirien hihnat ja kaulapannat kotona. Voi jee... onneksi yksi kisajärjestäjistä oli niin ihana, että lainasi mulle kaulapantaa ja hihnaa ja pääsin Hipin kanssa lämmittelylenkille.
Onneksi olin hyvissä ajoin kisapaikalla, sillä kisat olivat etuajassa. Kerrankin niin :) Ensimmäinen agilityrata oli mukavanoloinen mutta me päästiin esteelle nro 4, mikä oli puomi. Ensin Hippi veti puomista ohi (oma ohjausmoka) ja sitten se loikkasi sivusta. Just. Otin sen uudestaan ja kisanomaisesti lähimmät esteet maaliin. Josko se sitten toisella onnistuisi...
Toinen rata oli melko lailla ensimmäinen mutta päinvastoin, pienin muutoksin toki. Sillä radalle Hippi ei osannut hakea keppejä, toki itse taisin olla tiukassa kurvissa koiran edessä ja keinukin oli niillä rajoilla mutta mielessä oli vain se puomi... kolmanneksi viimeinen ja taas loikka, toki eteen ja otti kontaktin mutta keskeytin ja toruin koiraa sillä kriteeri on pysähtyä sinne alastulolle. Nappasin koiran syliin ja kannoin pois kun tuomari huomautti, että se ei tehnyt mitään väärin... Niin, kyllä se väärin teki koska kriteeri oli pysähtyminen.
Tässä kohtaa mulla alkoi mieli olla aika mustana ja harmitti tosi paljon. Me ollaan nyt tehtyä puomia ja saatu onnistuneita suorituksia treeneissä. Kisoissa vire on korkeampi eikä Hippi millään malta pysähtyä ja sitten vielä ulkopuolinen tulee huomauttelemaan asiasta, olkoonkin tuomari tai ei.
Viimeiselle radalle sain itseni koottua ja lähtö oli tosi hyvä, keinulla jäin sen verran jälkeen, että koira sujahti edessä olevan putken väärään päähän mutta jatkoin koska edessä oli puomi. Jälleen tosi ruma loikka sivusta alas ja nappasin koiran ottaakseni puomin yhden kerran harjoitusmielessä. En siis päivän aikana ollut kertaakaan ottanut puomia alusta uudestaan vaan korjannut pelkästään sen alastulon mutta tämä ei sopinut Luomalalle ja hän läksytti mua ettei nämä ole treenit vaan kisat.
Ai hitto kun mua alkoi vituttamaan ja rankasti. Ei sen takia, että tuomari sanoi mulle asiasta vaan siksi, että usein jos kisat eivät ole myöhässä tuomarit antavat tehdä kerran sen puomin ja poistua radalta. Nyt me ei saatu tehtyä kertaakaan sellaista suoritusta mistä olisin päässyt palkkaamaan koiran. Harmitti koiran puolesta ja ärsytti kun en osaa yhtä saatanan puomia opettaa koiralle.
Mä en ole kisaaja, joka menee nurkan taakse itkemään epäonnistunutta rataa tai repii koiraa mutta eilen oli kyllä lähellä ettei kyynel tullut silmään, sen verran asia jäi harmittamaan. Tällä hetkellä tuntuu, että me ollaan todella syvällä suossa, josta ei ole pääsyä pois.
Noh, ei mahda mitään. Kaipa mun täytyy ottaa loppukevät vaan siten, etten välitä siitä puomista. Kun sieltä tulee virhe, niin sitten sieltä tulee se virhe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti