tiistai 21. heinäkuuta 2015

Gällivare ja 1800 km...

Kesälomareissu suuntautui Ruotsin puolelle kun lähdettiin treenikaveri-Siljan kanssa Jällivaaraan agilitykisoihin. Luvassa oli lauantaina ja sunnuntaina kaksi rataa, agi ja hyppäri, kaikille luokille. Olin jo keväällä varannut majoituksen mutta Silja hyppäsi matkaseuraksi vasta karsintojen aikaan kun alkuperäinen matkasuunnitelma hieman muuttui.

Perjantaina lähdettiin aamusta ajamaan kohti Pohjois-Ruotsia ja ensimmäinen pitstop pidettiin Viitasaarella. Siinä oli hyvä päästää koiria hieman jaloittelemaan ja itsekin käydä kahvilla. Matka jatkui Ouluun, jossa pysähdyttiin syömään ja kolmas pysähdys oli Haaparannassa. Haaparannasta ajettiin sitten suoraan Jällivaaraan, jossa oltiin paikallista aikaa klo 20.

B&B löytyi helposti ja koska saavuttiin vasta illalla, soitin mestan pitäjälle ja sai puhelimitse ohjeen mikä huone ja missä avain jne.

Iltalenkkiä koirien kanssa ja unta nuppiin. Hippi oli tosi levoton pitkin yötä ja se herätti kahdesti yön aikana kun sillä oli pissahätä. Onneksi mestan piha oli aidattu, joten päästin sitä vaan yöpuku päällä sine pihalle nostamaan koipea. Matkakumppani Kiila ei stressannut Hipin liikuskelusta ollenkaan ja muutenkin niiden kahden elo ja olo sujui hyvin koko reissun ajan.

Lauantaina aamusta lähdettiin aamupalan jälkeen kisapaikalle, joka olikin ihan muutaman minuutin ajomatkan päässä.


Auto saatiin parkkiin ihan kentän viereen, joten telttaakaan ei tarvittu ja sää suosi lauantaina kun koko päivän paistoi aurinko enemmän ja vähemmän pilvettömältä taivaalta.

Tuomareina olivat Anders Bryggman ja Mike Flanagan mutta mulle ei selvinnyt kumpi oli kumpi... :o) Lauantaina radat olivat molemmat aika ahtaita, ts. esteet todella lähellä toisiaan vaikka tilaa olisi ollut. Alustana kohtuullinen luonnon nurmi ja mestan lenkkimaastot aivan huikeat vaikkakin hyttysiä oli paljon ja ne olivat vihaisia.

Agilityradalla hyvää rataa kunnes yhdessä kaarroksessa Hippi irtosi vähän liian hyvin ja väärä este. Hylky siis mutta kontaktit olivat toimivat. Hyppyradalla Hippi jostain kumman syystä tuijotteli Kiilaa ja etsi sitä katseellaan, radalta se sitten lähti loppusuoralla kuin nato-ohjus kun Silja kuvasi meidän rataa Kiila jaloissaan... Onneksi rata ei ollut enää siinä vaiheessa nolla, sillä meille tuli kepeillä virhe kun Hippi ampui kakkosväliin. Olisi meinaan harmittanut kohtuullisesti.








Jäätiin vielä katselemaan ykkösluokkia, sillä järjestys oli kakkoset, kolmoset, ykköset. Ykkösten jälkeen käytiin vielä lyhyellä lenkillä ja kaupan kautta majoituspaikkaan hetkeksi lepäämään ja antamaan koirille ruoka. Silja katseli googlen kautta kiinnostavia paikkoja Jällivaarassa ja läysi mestan Dundret. Ei mitään hajua mikä se on, joku vuori ja päätettiin sitten lähteä katsomaan mikä se on.

Dundret olikin iso laskettelukeskus ja nyt kesäaikaan siellä meni paljon vaellusreittejä. Päätettiin sitten heittää iltalenkki huikeissa maisemissa ja kierrettiin sellainen tunnin setti. oltiin tuhmia ja pidettiin koirat vapaina koska siellä ei ollut ketään muuta kuin me.











Lenkin jälkeen käytiin vielä syömässä Dundretin lähistöllä ja sen jälkeen uni maittoi. Myös koirille. Hippikin nukkui sikeästi eikä herättänyt kertaakaan yön aikana.

Sunnuntain keli olikin sitten astetta huonompi, sillä aamulla ulkona tihutti vettä ja säätiedotushan oli luvannut sadetta aamupäiväksi. Tihku tosin lakkasi kun kolmosluokka alkoi ja mitä pidemmälle päivä meni, ilmakin muuttui paremmaksi.

Jälleen aloitettiin agilityradalla, josta hipille nolla ja sijoitus 2./ 17. Serti kylläkin meni ykköselle, joka samalla valioitui, joten täytynee lähteä uudestaan Ruotsin kisaturneelle. Hyppyradalla Hippi jälleen kerran bongasi jotain radan ulkopuolella ja ihan loppusuoralla ampui taas kuin nato-ohjus. Sain sen kuitenkin käskettyä takaisin mutta tullessaan luokse hyppäsi se yhden hypyn väärin päin. Huoh. Tälläkin radalla oli yksi kieltovirhe alla, joten harmitus ei ollut suuri mutta mä ihmettelen edelleen, että miksi se teki noin koska sitä ongelmaa ei ollut agiradalla, joka tosin oli se toinen rata.

Palkintojen jaon jälkeen käytiin vielä lenkillä ja pakattiin kimpsut ja kamsput kasaan ja lähdettiin ajelemaan kohti Oulua, missä yövyttiin. Mä en olisi kyennyt ajamaan Tampereelle asti enää silloin illalla ja kun oltiin siinä kahdeksan maissa Oulussa, oli kyllä perslihaksetkin kovilla.

Hyvin nukutun hotelliyön ja runsaan aamiaisen jälkeen lähdettiin kohti Pirkanmaata Nallikarin kautta, missä siis käytettiin koirat kunnon lenkillä koska ne olivat aamulla päässeet vain remmilenkille Oulun keskustan tuntumassa.

Mukavaa oli vaikkakin sertit jäivät saamatta. Tällä kertaa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti