Kisakoitos alkoi perjantaina kun ilmestyin paikanpäälle n. klo 12 laittamaan leiriä pystyyn. Ilmojonot olivat megalomaaniset, joten jätin Hipin varjoon autoon takaloosteri avoinna ja lähdin roudaamaan häkkejä, telttaa ym. sälää kohti kisapaikkaa. Onneksi paikalla sattui olemaan seurakaveri, joka vinkkasi, että hänen teltassaan olisi tilaa eikä allekirjoittaneen siis tarvinnut kyhätä telttaa pystyyn... asia, josta todellakin kiitin Päiviä lauantai-iltana kun siinä puoli yhdeksän aikaan illalla suuntasin kamoineni kohti autoa. Aivan totaalisen puhki ja väsyneenä, hyvä, että jaksoi laittaa jalkaa toisen eteen... Perjantaina sain kuin sainkin reilun tunnin jonotuksen jälkeen ilmoitettua Hipin ja siinä vaiheessa lähes kaikki radat olivat sen puolesta tunnista tuntiin myöhässä ja iltaa kohden aikataulua ei todellakaan saatu kirittyä kiinni. Great.
Hipillä oli ensin vuorossa ykkösten agilityrata, jossa tuomarina oli Minna Räsänen. Tässä vaiheessa oli alkanut sataa ja kentän pohja oli jo hieman pehmeä. Rata itsessään oli oikein mukava mutta valitettavasti me ei osattu pujotella ja tuloksena vitonen. Muutenkin Hippi keskittyi hieman liikaa ympärillä olevaan härdelliin... ykkösten toinen kisa oli Vesa Sivosen käsialaa ja siinä oli yksi kohta, jota mietin, että saas nähdä... Hipillähän on juoksukontakti A:lla ja keinulla mutta puomilla pysäytys vielä toistaiseksi. A;n alla oli putki siten, että edelliseltä esteeltä tullessa piti olla sijoittuneena sen verran sivuun, ettei sivuttaisliikettä tulisi ja kun Hippi on välillä mennyt A:sta ohi, joten yritin tuupata sitä sinne... siis yritin. Noh, tälläkään radalla me ei osattu pujotella, joten vitonen alla kun Hippi veti A:sta ohi ja kun yritin kääntää sitä A:lle uudelleen niin se singahti siihen putkeen. Tulos siis hylky. Lisäksi pohja oli todella liukas ja vaikka olin jo hylkääntynyt niin vedin loppuun asti kuin oltais oltu nollaa tekemässä ja parissa kohtaa tuntui, että maa lähtee jalkojen alta... not nice.
Jäin vielä seuraamaan minikakkosten viimeistä kisaa kun Ulps starttasi Kristiina puikoissa ja kello lähenteli kymmentä kun lähdin ajelemaan kotiin. Voi huoh kun olin jäässä, märkä ja väsynyt. Mutta ei, lauantaina aamulla puhelin herätteli 6.30 ja ei muuta kuin uuteen nousuun...
Aamun ensimmäinen rata oli Savikon Sepon ja se oli todella mukava, ei liian helppo mutta ei kovin vaikea ja sellainen, missä ei vaan kaahotettu eteenpäin! Käännöksiä ja käännöksiä. Todella kiva rata ja Hippi tekikin hienon nollan ja huimalla -17,37 ihanneajan alituksella. Tämä oli samalla avoimen SM-kisan karsintarata ja kun sijoitus oli loppuviimein 2./ 32. niin finaalipaikka lunastettuna.
Sitten odoteltiin ja väliajan käytin hyväkseni lenkkeilyttämällä koko köörin Teivon metsissä... Finaaliinhan lähdin aika alkupäässä, sillä lähtöjärjestys oli käänteinen ja ensin ykkösluokka (7), sitten kakkosluokka (15) ja lopuksi kolmoset (25). Finaalin tuomaroi slovakialainen Tomas Glabazna ja rata oli haastava mutta se olisi kyllä ollut ihan mentävissä, meidänkin.
Noh, ensin tippui ensimmäinen rima (Hippi ei ole rimoja juurikaan pudotellut, Päivi sanoi, että mun liike lähti heti käskystä viistosti kohti seuraavaa estettä, Hippi ei varmaan oikein osannut korjata linjaa eli tätäkin on vielä vahvitettava roimasti...) ja sitten se ajautui sen verran sivuun renkaan linjalta, että se hyppäsi renkaan vierestä. Mulla katosi rytmi, josta en saanut enää kiinni ja loppurata oli kauheaa sähellystä... mm. puomilla Hippi tuli sivusta alas ja pääni puhki mietin, että miten se tekee niin koska tämä oli ihan uusi juttu. Tosin jälkikäteen mietittynä tuomari saattoi tulla kohti puomin toiselta puolen, eli on mahdollista, että Hippi väisti tuomaria. Tätäkin siis täytynee treenata, että se puomi on pomminvarma. Lopputulemana tältä radalta hylätty sillä Hippi ohitti puomin jälkeisen esteen eikä osannut mennä pujotteluun oikein... mutta kokemusta isoihin kisoihin. Ehkä.
 |
| Hippi pujottelussa. Kuva Mirella Ruotsalainen, www.hertjekker.net |
 |
| ja okserilla. Korvat virtaviivaisesti luimussa, jotta vaan ei ilmavirta hidasta menoa... Kuva Mirella Ruotsalainen, www.hertjekker.net |
Illan viimeinen startti oli kuuden aikaan ja tuomarina oli Katariina Virkkala. Rata oli todella simppeli mutta kun ensimmäinen rima tuli alas niin se siitä luokkanoususta. Lisäksi pujottelussa Hippi jälleen kerran tuli kesken pois. Korjasin ja loppurata oli oikein hieno ja vauhdikas. Erityisesti mieltä ylentää Hipin keinu, sillä se on ollut hieman hankala este, Hippi on helposti mennyt keinusta ohi jos itse ei ole ihan vieressä näyttämässä...
Jäähdyttelylenkin jälkeen kamat kasaan ja kohti kotia. Ensi vuonna kuulemma Janakkalassa, katsotaan osallistutaanko vai ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti