Elämä jatkuu omaa rataa...

Perjantaina Limppu lähti täysihoitoon vanhemmilleni Nastolaan ja nyt viikonlopun ilman potilasta viettäneenä, se oli kyllä oikea ratkaisu. Luonnollisesti itse haluaisin hoitaa potilasta mutta en kuitenkaan voi antaa varsin villiä Hippiä vanhemmileni hoitoon ja Topi nyt menee vaikka miten päin vaan, joten päätin, että Limppu lähtee hoitoon ja Topi ja Hippi kotiin.

Mitä nyt viikonlopun aikana olen soitellut kuulumisia, niin Limppu tuntuu voivan kohtuullisen hyvin. Jalka on vielä kipeä, se ei varaa sille mutta se laskee sen alas, könkkää kolmella jalalla ulkona asioilla, syö ja juo. Lisäksi lääkkeet se ottaa kinkkusiivun sisällä hyvin eikä syljeskele antinbitoottia tai kipulääkettä pois. Koska vanhempani ovat jo eläkkeellä niin saa Limppu päiväsaikaan olla valvottuna ilman kauluria, se kuuleman mukaan nukkuu paljon tai ainakin lepäilee eikä lähde pienistä rasahduksista liikkeelle ensimmäisenä. Silmät ovat kirkkaat ja olemus varsinkin aamulla pirteä ja se heiluttaa häntää, mikä ehkä kuitenkin kertoo eniten sen mielentilasta.

Nastolassa se saa jakamattoman huomion ja rapsutuksia. Isä on tehnyt pihaan lumihankeen laipioimalla polun, jota pitkin sitä ulkoilutetaan hihnassa sen verran, että se pääsee vähän haistelemaan ulkoilmaa ja asioille. Muuten sen liikunta on minimoitu.

Limppu lauantaina kaksi päivää leikkauksen jälkeen. Jalan turvotusta ei kuvasta oikein näe mutta turvoksissa se on. Itse haava näyttää kohtuullisen siistiltä.

Haava sunnuntaina kolme päivää leikkauksen jälkeen.

Itse sain varapaikalta mahdollisuuden lähteä agilityn koulutusohjaajakurssille Seinäjoelle, joten lauantaina aamulla lähdin 6.30 ajelemaan kohti pohojanmaata. Nakkasin Topin ja Hipin päivähoitoon Sonjalle (kiitos vaan majapaikasta jälleen kerran) ja itse suuntasin kennelpiirin tiloihin kuuntelemaan teoriaa. Tiukka päivä teoriaa, joka onneksi on kokemuksen myötä aika selvää ja mahtavia keskuteluja toisten kurssilaisten kanssa. Tuli kyllä hyvin uusia ideoita ja vastapalveluksena sain itsekin annettua niitä muille.

Puoli neljän aikaan suuntasin sitten Sonjalle, missä Hippi oli vetänyt rallia Sutun kanssa niin, että molemmat yläkulmurit olivat teillä tietämättömillä! Reilun tunnin lenkin, saunan ja ruuan jälkeen olin aivan valmista kauraa klo 21 illalla ja kaaduin sänkyyn... ei sitten ihan viime aikoina ole tullut niin aikaisin käytyä nukkumaan lauantai-iltana.

Sunnuntaina sitten suuntasimme Lagun hallille, Sonja oli Sutun kanssa yksi harjoituskoirakoitamme. Kouluttajaporukka oli jaettu neljään ryhmään ja meillä oli pisteessa pussi ja etenemisen opettaminen. Yhteensä neljä ryhmää kiersivät pisteissä ja itse ainakin viimeisen ryhmän kohdalla aloin olla aika puhki. Lähes kolme tuntia kouluttamista vaikken itse ollutkaan äänessä koko aikaa. Sieltä sitten kotiin ja hallille illaksi kouluttamaan... aika setti. Toinen osuus on sitten maalis-huhtikuun vaihteessa. Tosin ei se kortti mua yhtään kouluttajana muuta, mutta ompahan sitten se kortti.