agility Ylöjärvi 22.1.2017

Sunnuntaina korkattiin Ylökin uusi halli... tai noh, halli on vanha teollisuuskiinteistö, entinen metallityöpaja, joka on nyt Ylökin treenihalli ja sinne saadaan kisamitat täyttävä rata. Tosin halli on kapea (!) ja pitkä, mikä aiheuttaa varmasti tuomareille omat haasteensa ratojen suunnittelussa. Odotteluale on radan sivussa, hallissa on myös lämmin kanttiini ja vessat. Luksusta tietysti Ylöjärven välittömässä läheisyydessä alkavat soraharjut lenkkeilyyn.

Lauantaina kävin piipahtamassa hallilla kun koulutettava aloitti kisaamisen, ykkösluokan rata oli pirullinen, suoraa juoksua hallin toisesta päästä toiseen päähän ja takaisin. Hyvin kuitenkin Minna ja Velho selvittivät hyppärin ja siitä sitten lähdettiin porukalla vielä lenkille. Rokka oli luonnollisesti mukana :)

Rokka ja katse. Kuva Minna Juustovaara.

Rokka on kyllä hauska tyyppi. Se on iloinen pieni gööttilapsi, joka riemastuu aina kun sen kanssa häärää jotain. Lisäksi se jaksaa touhuta itsekseen ja parhaat lelut onkin yksinkertaisia, kuten tyhjä olutlaatikko (pahvia) ja mun crocsit.

Mutta sunnuntaina sitten lähin vain Hipin kanssa liikenteeseen, minit olivat keskellä päivää, joten aamusta ehdin käydä koko porukan kanssa lenkillä ja jätin sitten pappajengin ja kakaran kotiin. Ratadat olivat peräkanaa ja Hippi ihan luokan loppupäässä, joten turhaa aikaa se ratojen välissä ollut.

Tuomarina oli Helinin Jari ja radat... noh, kuten sanoin, hallin dimensiot varmasti aiheuttavat omat haasteensa tuomareille. Juostiin. Ihan saatanasti.

Ensimmäisellä agilityradalla Hippi jälleen kerran keinusta ohi, otti päähän kuin pientä oravaa. Toisella agilityradalla päätin päästää Hipin hyppäämään kolmoselle vähän pitkäksi, jotta sain hyvin lähestymisen keinulle ja se auttoi. Tältä radalta nolla sijoituksella 4./ 33. juurikin niiden kaarrosten vuoksi, yhdessä kohtaa Hip pääsi vähän turhaa kaartamaan ja sinne meni turhia sekunnin sadasosia.

Hyppärillä sitten tein lennosta ohjauksen vaihdon kun huomasin olevani ihan väärässä kohtaa... onneksi tuota koiraa pystyy ohjaamaan myös takaa, tosin vauhtiin se aina vaikuttaa. Hippi liikkuu kuin käsijarru päällä jos jään kovin kauas ja uskokaa, mä olin valehtelematta kahden esteen päässä koirasta. Sen takana siis.

Hyppärillä tuli vähän tuloksia, joten tällä räpellyksellä sijoitus 2./ 29.

No. Ensi viikonloppuna kirmaillaan Tampereella EO-karsinnoissa ja satuin huomaamaan, että me ollaan rankingissa 160 koiran joukossa ja saadaan siis osallistua myös helmikuussa halli-SM:iin. Tarvii varmaan sinnekin laittaa ilmoa sisään ja sitten jäädäänkin hetkeksi luovalle agilitykisatauolle (lue, työt haittaa harrastamista mutta onneksi matkailu avartaa).