uusi vuosi, uudet kujeet...

as if... elämä jatkuu samaan tapaan kuin aina ennenkin. Olen joskus menneinä vuosina tehnyt koosteen menneestä ja suunnitellut tulevaa ja kyllähän nytkin noita suunnitelmia on ja viime vuonna sattui ja tapahtui, myös niitä hyviä juttuja. En silti jaksa lähteä ruotimaan sen enempää, ainakaan mennyttä. Muutama sana...

Hipin puomiprojekti on kohtuullisen hyvällä mallilla, tosin se vaatii edelleen työstöä ja toistoja mutta valoa tunnelin päässä on. Viikkotreeneissä tehdään vanhaan malliin ratatreeniä ja teen sitten koulutettavien lomassa yksittäisiä juttuja, lähinnä nyt ollaan keskitytty vallan tuohon puomiin. Kerran kuussa on treenit Haukkuvaarassa ja sitten vieraillaan Lempäälässä niissä koulutuksissa kun tuntuu passelilta.

Hipin viime vuoden kohokohtia oli kyllä Seinäjoelta saatu ensimmäinen hyppyserti. SM:iinkin osallistuttiin mutta oli vaikea paikka nuorelle koiralle. Tehtiin kuitenkin alun räpellyksen jälkeen kohtuullinen joukkuerata ankkuripaikalta.

Hippi SM-kisojen joukkue finaaliradalla. Kuva Minna Juustovaara.

Lisäksi Hippi sai viime kesänä Petran händläämänä toisen sertin ja yritetään sitä kolmatta. Tulee jos on tullakseen ja jos ei tule, niin aivan sama. Niitä agilitylatiloti -sertejä kelpais tulla mutta ei oteta niistäkään painetta.

Hippi ja Petra Valkeakoskella kesällä 2014

Pappajengi Topi&Limppu voi hyvin ja lenkkeilee edelleen reippaita tunnin metsälenkkejä. Topilta lähti pallit vuodenvaihteessa, syksyllä erkkarin jälkeen sillä oli taas eturauhasvaivaa ja viimeksi päätin, että jos vielä kerran tulee niin sitten lähtee poikavehkeet... Vuodenvaihde oli hyvä aika koska olin itse talvilomalla. Edes uuden vuoden raketit eivät tyyppejä häirinneet, sen verran sutinaa oli kotona kun kaverin kanssa kokkailtiin, korkattiin kuohari ja saunottiin.

Topi ja Limppu lenkillä syksyllä 2013

Limpun kanssa käytiin tammikuun alussa rallytokossa, ensin Koirakoutsilla valmennuspäivä ja sitten 3.1 Tamskin kisat. Piirinmestaruuskisoissahan ne istumiset ja eteen tulemiset olivat vaikeita, Limppu paineistui ja me saatiin alle 70 pistettä eli ei hyväksytty tulos. Silloin pohdin, että mikä järki jos kerta se koiralle on epämiellyttävää mutta olin ilmoittautunut tuohon 3.1 kisaan ja koska Topilta oli leikattu pallit niin sitäkään en voinut vaihtaa tilalle, joten menin kokeilemaan.

Ei se hyvin mennyt mutta alun vaikeuksien jälkeen sain tsempattua koiran ja loppu menikin mallikkaasti (kaikki pistevähennykset radan alussa, missä ensin mentiin kohti tuomaria ja sihteeriä ja sitten ne "pahat" eteen tulemiset).

Seuraavia en ole suunnitellut mutta treenaillaan koiran mielenvirkeyden vuoksi sillä Limpusta näkee selvästi, että se nauttii yhdessä tekemisestä. Hallillekin vetää ihan intopiukeena eikä treeneissä häntä laske koskaan. Kisatilanne jännittää, osittain varmaan mun takia.

Limppu tokotreeneissä. Kuva Katariina Göös.

Topin kanssa varmaan kokeillaan jotain rallytokojuttuja riippuen kunnosta ja terveydestä ja niin edelleen. Tyyppi täytti joulukuun alussa 11 vuotta mutta se on todella hyvässä kunnossa. Mähän en ole sille koskaan opettanut mitään muuta kuin seuraamisen, joten saa edes jonkun kerran kokeilla niitä kylttejä ennen kuin lähtee kisoihin kokeilemaan. Jossain epiksissä mä sen kanssa viime vuonna kävin ja se tökki kuonollaan niitä kylttejä. No, kattellaan. Voi olla, että en sen kanssa minnekään mene tai sitten menen. Tiedä häntä.

Ensi kesäksi on suunnitteilla yksi ulkomaankeikka, Ruåttiin tiätty. Katsotaan toteutuuko ja milloin...

Ja loppuun vielä kuva Hipistä, joka vaan on niin hauska tyyppi kuin olla voi.