Lähes kahden kuukauden kisatauko, huono idea näin lähellä SM-kisoja, mitä lie päässä liikkunnutkin huhtikuussa... tai noh, kyllä mä tiedän, kauhea stressi töissä, stressi Limpun jalasta ja Hipin kuljettaminen näyttelyissä että siitä vaan ei tule samanlaista kammoksujaa pöydällä kuin Limpusta tuli. Mitä silloin aikoinaan sen kanssa teinkään väärin, yritän nyt kovasti olla tekemättä samoja virheitä tuon hippiäisen kanssa. Mutta tosiaan se kisatauko ei ollut hyvä idea, sillä aamulla mua jo jännitti niin paljon, että päätä särki ja jalat painoivat ainakin tonnin.
Anyway ne takkujen kisat, kolme kisaa ja tuomareina itävaltalainen Gabi Steppan, viime kesänä tutuksi tullut ruotsalainen Lena Dyrsmeds (oli siis ylitoimitsijana niissä Taalainmaan kisoissa, minne Ida unohti ilmoittautua mutta sai startata kun oltiin Suomesta asti tultu) ja hyppärillä sitten Anne Viitanen. Kisapaikkana oli jäähallin hiekkakenttä, ihan ok paikka, tosin nyt kun vihdoista viimein pääsee ulos niin olis niin paljon mukavampaa kun olis vähän väliä niillä esteillä. Tarkoitan nyt sillä, että tarttis treenata kisamaisesti niitä pitkiäkin estevälejä ja ainakin näillä ulkomaisilla tuomareilla estevälit oli aika lyhyet. Jopa minille.
No joo, A-kisassa sitten jännitti niin mahdottomasti, että jälkeenhän siinä jäätiin jos esteellä nro 3 mutta pelastus auttoi ja saatiin kuin saatiinkin kammettua oikea kankinolla, aikakin riitti just meinaan ihanneaika oli 47s. ja Topin aika oli tasan... sijoitus 3./ 37. Oikeasti se oli todella takkuinen rata.
B-radalla sitten sain sellaisen todella hyvän fiiliksen suurinpiirtein kutosesteellä ja hyvää vauhtia oltiin matkalla kohti nollaa kunnes A:n jälkeisen hypyn siivekkeen potkaisin itse nurin. Muuten tosi hyvä rata, puomilla upea juoksu alas asti ja kohtuullinen aikakin. Tältä se pitäisi näyttää ja tuntua!
C-kisassa alkoi jo jaloissa painaa ja olin auttamatta myöhässä yhdessä persjätössä, joten Topi ampaisi pujotteluun vaikka olisi pitänyt tulla mun perässä... hylky siis. Tää oli muutenkin ihan fiasko rata meille, yritin jatkaa mutta kun palikat sekoaa niin ne sekoaa enkä pystynyt enää jatkamaan järkevästi, joten kävelin radalta pois.
Nyt sitten vaan kisoja alle ennen SM:iä. Kuviakin saatsi mahdollisesti, sillä koirakuvien Jukka Pätynen keikkui kamera kaulalla ja ainakin kehän laidalla meitä kuvattiin kun Hippiäinen teki tuttavuutta cavalierpapan, shellien ja mudipennun kanssa, Topi yritti olla poliisina välissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti