perjantai 2. maaliskuuta 2012

kuusi viikkoa takana

Limpun leikkauksesta on tosiaankin jo kuusi viikkoa aikaa ja viimeisten kahden viikon aikana on parantuminen ollut huomattavaa. Limppuhan vietti lähes kolme viikkoa vanhemmillani Nastolassa ihan siitä syystä, etten kerta kaikkiaan raaskinut teljetä sitä ensin työpäivän ajaksi ja sitten vielä yöksi häkkiin. Eläkkeellä olevilla vanhemmillani se sai oleilla koko talossa kun sitä pidettiin koko ajan silmällä.

Limpulle oli alunperin varattuna kuusviikkoiskontrolli ja kastrointi 5.3 mutta eläinlääkärin oma ristisideleikkaus ei ollutkaan läpuhuutojuttu ja kontrolli siirrettiin. Eilen selvisi, että maaliskuun lopulla (lähes 10 viikkoa leikkauksesta) se vasta kuvataan. Toki mulla olisi ollut vaihtoehtona kuvauttaa se ja joku toinen eläinlääkäri olisi katsonut kuvat mutta en halunnut.

Eilen illalla lenkkeiltiin taas hieman pidempi lenkki Limpun kanssa, joka viikko on lenkin pituus hieman pidentynyt ja eilen ilalla se oli jo 25min kerrallaan. Limppu kävelessään käyttää hyvin leikattua jalkaa mutta ravissa mielellään nostaa sitä ylös tai keventää muutaman askeleen. Olenkin käyttänyt sillä kuonopantaa ihan siitä syystä, että sen kanssa se malttaa kävellä ja näin jalka saa rasitusta. Levon jälkeistä ontumaa ei ole ollut vaikka alkuun sitä oli, polven jumppaus on saatu vihdoin kohdilleen kun liikaakaan ei saa tehdä. Joka ilta teen Limpun kanssa tietyn jumppasarjan polven koukistamista, painonsiirtoja maassa ja sitten painonsiirtoja tasapainotyynyllä. Kipulääke on lopetettu ja edelleen sohvien ja sängyn edessä on barrikaadit, jotta se ei pääse hyppäämään. Tällä viikolla Limppu on ollut Topin ja Hipin kanssa koko asunnossa kun vielä viime viikolla oli se teljettynä päivät makuuhuoneeseen. So far so good...

Karhumäen Elinalla käytiin vesikävelemässä ja samalla Elina availi Limpun etupään jumeja, ontumisen takia se on todella kipeä ja jumissa varsinkin vasemmalta puolelta edestä. Seuraava aina on 5.3 ja sitten varaillaan taas lisää aikoja. Jonkin verran olen itse käsitellyt Limppua mutta koska se venyttelee itse etupäätä todella hyvin, en ole oman asiantuntemattomuuden vuoksi tehnyt niitä venyttelyjä kovinkaan paljon.

Limpun polvivaivaan nyt kuitenkin on positiivinen mieli, muuten meneekin sitten ihan päin persettä ja siitä vuodatusta lisää jossain vaiheessa, kun ensin selviän niistä poliisikuulusteluista. Prkl.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti